SK 22/2012 kysyy, pitääkö rikokseen syyllistyneen somalin etninen tausta kertoa uutisessa. Juttu on varsin hyvin tehty, mutta se jättää esittämättä kenties keskeisimmän aiheeseen liittyvän kysymyksen, eli sen, miksi etninen tausta oikeastaan pitäisi kertoa? Syy tämän kysymyksen väistämiseen on ehkä siinä, että vastauksen löytäminen ei ole ihan simppeliä, ellei halua tyytyä paparazziperusteluun "koska kärpäsiä kiinnostaa". Etninen taustahan on ihmisen ominaisuus siinä missä esimerkiksi silmien väri, enkä ole kuullut vielä kenenkään syyttävän mediaa sensuurista ja tiedon pimityksestä siksi että rikosuutisoinnissa ei koskaan mainita tekijän silmien väriä.
Tekijän uskonnon, kansallisuuden tai muun ominaisuuden kertominen on tietenkin perusteltua silloin, kun tämä ominaisuus selittää jollain tapaa tapahtunutta rikosta. Raiskausuutisen kohdalla tämän argumentin käyttäminen on kuitenkin puhtaasti rasistinen väite. Valtaosassa Suomessa tapahtuvista raiskauksista tekijä on suomalainen, eikä mikään etninen tausta tee Suomeen saapuvasta maahanmuuttajasta väistämättä raiskaajaa. Näin siitäkin huolimatta, että tiettyjen kulttuurien edustajilla on määräänsä nähden yliedustus maamme raiskaustilastoissa.
Mikä siis on se oleellinen informaatio, mitä kansa saisi, jos rikosuutisissa mainittaisiin tekijöiden etniset taustat? Olisiko se varoitukseksi kevytkenkäisille suomalaisnaisille? Jos näin, silloin tarkoitus olisi nimenomaan kyseistä vähemmistöä leimaava eli rasistinen. Edelleen, raiskauksen uhriksi joutuva suomalaisnainen tulee todennäköisemmin etnisen suomalaisen kuin minkään etnisen vähemmistön edustajan raiskaamaksi, joten vähemmistöjen edustajien varominen toisi korkeintaan valheellista turvallisuudentunnetta. Raiskausuutisen kohdalla tekijän etnisen taustan kertominen ei myöskään anna lukijalle tietoa rikoksen tekotavasta eikä kyseisestä kulttuurista, mikä siitä siis tekee mainitsemisen arvoisen tiedon?
SK:n juttuunsa haastattelema Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila näkee etnisen taustan kertomisen oleellisena siksi, että tiedonvälityksen olisi oltava luotettavaa. Itse en kuitenkaan tiedä mitään syytä, miksi etnisen taustan kertominen olisi luotettavan tiedonvälityksen kannalta oleellisempaa kuin silmien värin kertominen. Edelleen Turkkila väittää lukijoiden aliarvioimiseksi ajatusta, että etnisen taustan kertominen leimaa koko ryhmän. Tämä väite on kuitenkin hänen omaa, arkijärkeen perustuvaa mutuaan aiheesta, josta löytyisi myös tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietoa, jos sellainen sattuisi kiinnostamaan.
Entä miten tulisi suhtautua Aamulehden uutiseen raiskaustilastoista? Tietenkin vähemmistöjen yliedustus missä tahansa rikostilastoissa on asia, joka kaipaa huomiota. Näin jo siksikin, että jos mitättömän pienen väestönosan keskuudesta tulee merkittävän suuri osa tietyntyyppisten rikosten tekijöistä, rikollisuutta voidaan tehokkaasti vähentää kohdistamalla ehkäiseviä toimenpiteitä juuri tähän vähemmistöön. Tällainen ehkäisevä toimenpide voisi olla vaikkapa kulttuurimme ja rikoslainsäädäntömme tiettyjen piirteiden nykyistä huolellisempi selventäminen kyseisen vähemmistön edustajille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti